Kesä tulee!

Tuliskohan tästä kesästä vähän viileempi?

Oisin niin tyytyväinen ku lämpötila ei nousis +20 yläpuolelle.
Joku +25 ni ei tarvi ku ajatella liikkumista ni on jo ihan hiestä märkä. En tykkää.

Jos sitä nyt sais vaikka itteeään niskasta kiinni. Oon tän viikkoo käyny jokapäivä lenkillä ja hyi, jumppaillu kotona ton yheksänkilon ihmiskahvakuulan kanssa. Kunhan tuolta jääkaapista on syöty kaikki "paska" pois ni enpä osta niitä enää. Kesäkuntoon 2050? :D Noei, ehkä tää tästä lähtee ku on nyt kaveriki lähellä kenen kanssa käy lenkillä ja silleen.

Olipas taas turhaa. Nyt töllöö ja toivon etten nukaha ihan vielä..

Hejdå!

Long time no see ja sitä rataa.

Nyt on kaikki asiat aikalailla järjestyksessä ni yritän skarpata tän bloggaamisen suhteen :)

Eipä mein elämässä oo mitään kummempia tapahtunu, normiarkea. Muutettiin 1.3. ihan kivaan kaksioon periaattees toiselle puolelle kaupunkia (ja lähemmäs miu äitiä :D)

Santeri täytti tosiaan viimekuun 12. päivä vuoden ja  pidin sit pienet synttärit sille, paljon kävi kavereita kylässä sillon :) Neuvolassa käytiin ja painoa oli noin 9kg ja pituutta 73cm, pikkasen nolla käyrän alapuolella menee tasasesti omaa käyräänsä :) Nyt sillä on 5 hammasta suussa ja kuudes tulossa, osaa kävelläparin metrin matkoja (paitsi kengät jalassa) ja syömään ei suostuta jos ei oo omaa lusikkaa. Mukavat sotkut ollaan saatu aikaseks.. Kylpemistä tuo rakastaa ja ku vannasta pitäs tulla pois ni alkaa hirvee huuto. Ja kaikki kielletty on kivaa tottakai ;)

Oon tässä viikon ollu ilman nettiä nyt ja tänään illalla pitäs laittaa tarhahakemus menemää jos tuo mini pääsis elokuun alussa tarhaan. Ja kouluun pitää hakea, jos vaikka pääsis. Vähän huolettaa sit miten noi raha-asiat varsinki kesällä kun on lomaa ja en kuitenkaa haluis koko kesää töitä tehä et voi hengailla ton miniapinan kanssa tai jos en ees pääsis töihin kesiks. Ärsyttäväää! Opiskelkaa ihmiset tehää se vaan teille vaikeeks :D

piilossa lipaston laatikossa

muumit on jees!

Nyt pitää näköjään mennä antaa ruokaa miniapinalle! Palaamisiin!

ei mulla muuta

ugh.

Mie en enää tiiä mitä miun pitäs tehdä..
Päivät menee ihan jees vaikka onki helvetin paha olla, mut sit kun J tulee hengailee Santerin kanssa.. Miulla on silloin niiin hyvä olla. Enkä usko että se on ihan hirveen hyvä homma. Sit tulee paska olo siitä et on hyvä olla.
Mietin et pitäiskö miun sanoo sille ettei enää tuu mut en kuitenkaa haluu estää sitä näkemästä Santeria.. Ja viikoilla muuta mahdollisuutta ei oo kun se et se tulee tänne sen kanssa olemaan. Ehkä miun pitäs vaa ruveta lähtee aina johonkin kun se tulee, tai jotain. Mie en jaksa..
Ei se kuitenkaan kovin useesti käy, kerran viikkoon on ollu sen yhden illan mut silti..
Ehkä tää kohta helpottaa.

Sori, meni hirveeks valittamiseks..

Mietin et pitäskö sunnuntaina hakee Roki. Nyt kun toi vesirokkoki on ohi, vaikkakin flunssa tuli taas mut hirvee ikävä sitä. Aamuista voi tulla vähän vaikeita kyl mut haittaakos tuo.

Jos seuraavalla kerralla ois vähä iloisempaa juttua...

Kipiänä ollaan....

Santerilla alko tossa puolessa välissä viikkoa vesirokko..
Tiistaina kaveri huomas suun pielissä pari punaista näppyä ja ajattelin että oon vahingossa syöttäny sille hedelmäsosetta jossa on persikkaa kun ilmeisesti on sille allerginen. Keskiviikkona ei ollu ilmestyny lisää mut kuumetta oli korkeimmillaan 38.1 astetta ja epäilin et johtuskohan hampaista tai flunssasta kun santerin nenä oli hieman vuotanu tiistaina. Keskiviikkona poika oli muuten normaali mut nukkui hieman enemmän päivällä. Torstai aamuna huomasin sit et suun ympärillä on tosi paljon näppyjä ja käsissä ja jaloissa muutama. Soitin kaverille kun ajattelin et jos ollaan saatu heiltä märkärupi kun oltiin viikko sitten lauantaina siellä, heillä se oli parantunut kyllä jo silloin mut kuitennkii. Soitin sitten terveyskeskukseen et epäilen märkärupea ja päästiin hoitajalle joka sit pyys lääkärin käymään ja lääkäri totes että näyttää vesirokolta. Mistälie ollaan sit saatu..
Muutama yö ollaan nukuttu tosi huonosti ja tänään ei ole maistunu kun viileä maito ja hedelmäsoseet, ilmeisesti sen takia kun näpyt näyttää levinneen suuhunkin. Voi äitin rakasta :(
Toivotaan et menee nopeasti ohi..

Mut myö sairastetaan kyllä tyylillä ;)

kaverin ottama joten parempi laatu

javittu J ei suostu antaa tän kämpän avainta mikä sillä vielä on...

Liian pitkä hiljaisuus.

Pahoittelen reilun kuukauden hiljaisuutta. Meinasin tulla kuun alussa kirjoittamaan mutten saanut tuotettua tekstiä jossa olisi ollut järjenhiventäkään..

Maanantaina tulee kolme viikkoa siitä kun jäimme Santerin kanssa kahdestaan asumaan. Päivät ovat siis vierähtäneet uutta asutoa etsiessä ja kelan papereita täytellessä ja lastenvalvojalla käynti ja opetellessa olemaan Santerin kanssa kaksin. Viime viikonloppuna poika oli isänsä kanssa viikonlopun ja ilmeisesti heillä oli ollut ihan mukavaa.

Yllätys sinällään ei oo ollu hirveän hilpee fiilis tässä lähiaikoina. Kämppiä ei ole, tai sit ne on tajuttoman kalliita - ei kiitos. Jotenkin mikään ei jaksa kiinnostaa. Sohvan nurkka peiton alla glögilasi kädessä 24/7 ehkä mut onneks se ei ole mahdollista.

Eipä tällä kertaa muuta. Loppuun pari kännylaatuista kuvaa miun päivänsäteestä.

Motivaatio kadoksissa....

Enpä ole näköjään kuukauteen kirjoitellu.. Vähän kyl arvelin että niiden J:n vapaiden aikana ei kyl tulis kirjoitettua.

J:n vapailla ei tehty mitään ihmeellisen ihmeellistä. Kunhan oltiin - koko perhe :)

Santerilla on nyt toinen hammas ja kovasti se nousee jo kaikkea vasten seisomaan ja välillä ottaa askeleitakin :) Istumassakin pysytään ja mitähän muuta. Kova jätkä se on nipistelemään, sattuu muuten ihan sikana! :D

Tässä nyt muutama kännylaatukuva koska meillä ei edelleenkään ole kunnon kameraa - mikä toimis.

Roki, kiven kuningas :D

Sepe, J:n äidin koira

J:n isän koira

Yritän tällä viikolla saada aikaiseksi jonkun kunnon postauksen.